Motivaatio kohdillaan

Oon vieläkin ihan liekeissä eilisestä sessiosta PT:n kanssa :) Oli se vaan mahtavaa ja kivaa ja kamalaa, ihan kaikkea samaan aikaan. Mua jännitti ja samalla tuntui siltä kuin tollasia treenejä olis tehty aina. Tosi kiva huomata, että yhteistyö sujuu ja tullaan juttuun hyvin, oli mukavan rento meininki vaikka treenattiin tosissaan. Tai siis minä treenasin ja toinen kannusti vierellä.

Niin, kaikille niille ketkä eivät ole lukeneet aikaisempia tekstejä (tsot tsot!) eikä ole mitään hajua mistä hölötän, niin olen siis palkanut itselleni personal trainerin. Tämä päätös syntyi samaan aikaan pitkällisen sekä lyhyen pohdinnan tuloksena. Pitkän siksi, että olen miettinyt tätä jo monen monta kertaa, ja lyhyen siksi, että yks päivä huomasin googlettavani paikallisia trainereita ja ennenkuin tajusin niin laitoin viestiä yhdelle ja sittenpä sitä jo aloitettiin.

Valmiina ensimmäiseen treeniin :)

Oli sellasta pientä jännitystä ilmassa kun kävelin salille, että mitenköhän se menee ja millainen ohjelma tulee ja apua, mitäköhän PT:llä on sanottavaa mun ruokapäiväkirjasta...iiiiihhh...en tosiaan ollut ollut mikään tunnollinen kuntoilija tai esimerkillinen syömäri edellisten kahden viikon aikana. Hiukan hävetti palauttaa sitä päiväkirjaa, mutta minkäs teet. Ja ainakin olin rehellinen. Etusivulla komeili peräti kaksi eskimo-puikkoa ja muutama pala suklaata. Köhöm!! Kauhee tarve selitellä niitä ja PT vaan naureskeli että ei siinä mitään, kitketään ne pois. Just, lohduttavaa. Isoimman homman siinä kuitenkin joutuu itse tekemään niissä arjen valinnoissa, että hyvähän se on sanoa...



Vähän lappusia kotiinviemisiksi



Sain paljon lappuja (mä rakastan kaikkea konkreettista ja käsin kosketeltavaa!!) ja niitä tutkinkin eilen illalla ja selittelin poikakaverin korvat verille että mitä niissä lukee ja mitä tehtiin ja mitä tulisi syödä ja ei herkutella ja ja ja...ja nyt on teidän vuoro kuunnella :)

Siispä, mun ohjelmani, eli tämä 12 viikkoa tulee koostumaan kahdesta jaksosta. Ensimmäinen niistä sisältää viikot 1-5 ja toinen sitten 6-12. Tarkoituksena olisi vetää vähintään 4 treeniä viikossa, joista kolme on kuntosalilla tehtäviä ja yksi omavalintainen laji. Viides treeni olisi hyvä olla aerobista liikuntaa, sillä sehän auttaa rasvanpoltossa, ja täten on hyvä painonpudotuksen kannalta. Mutta jos joku viikko on kiirusta, niin se aerobinen on se mikä kannattaa pudottaa ensimmäisenä pois. Ruokavalioon tulee jotakin myös, mutta ne saan myöhemmin kun vasta eilen palautin ruokapäiväkirjan. PT tarvitsee aikaa tutkiakseen niitä, nih. Suodaan se hänelle siis.

Viikko kuusi olisi sitten tarkoitus olla treenien suhteen kevyempi, jotta keho palautuisi ja sitten edistymisen mukaan jatketaan loppuviikot. Tietysti tässä sitten tarkastetaan senhetkinen kunto ja keskustellaan onko tavoitteet muuttuneet ja sen sellaista.

Herkuttelu tulisi karsia minimiin, tietysti, ellei jopa kokonaan. Käskystä PT, sanon minä! Herkut pois, done. Viikonloppuisin on kuulemma lupa olla hiukan vapaampi ruokavalion suhteen, että ulkona syöminen on sallittua ja muutama lasi viiniä myös sekä herkuttelu, mutta ylilyöntejä tulisi välttää. Eli kohtuus kaikessa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta koska tosissaan tähän on lähdetty niin kyllähän toikin sujuu. Uskoisin...

Aamupaino tulee punnita joka maanantai ja merkata ylös. Sille on oma laatikkonsa viikottaisessa treeniseurannassa, sain senkin eilen. Ja sitten mulle tehtiin myös kehonkoostumusmittaus eilen, joka uusitaan projektin puolivälissä ja sitten lopussa. Tohon mittaukseen en ollut yhtään tyytyväinen, en sitten sen pienen tulostus-pätkän vertaa! Paino on 70.4kg. Ei mun maksimipainoni tässä elämässä, mutta aika lähellä, joten työtä on tehtävä. Rasvaa on 24.7kg että sitä vastaan lähdetään taistelemaan. Aion orjuuttaa rasvasolut ja saada ne pienemmiksi, vaikka sitten väkisin. Lihasta löytyy 43.4kg. Että sitä kuitenkin löytyy jo on hyvä asia. Painoindeksi tällaisella lyhyellä pullalla on 27.2, mikä tarkoittaa lievää ylipainoa. Auts! Vaikka sen on tiedostanut jo niin kyllä sen kuuleminen silti sattuu. Ideaali paino olisi 57kg että sitä kohti sitten vaan.

Kamalinta kaikesta oli kuitenkin kuulla, että kehoni ikä on 44-vuotta. Siis WTF?!?! Ja mä olen kuitenkin pitänyt itseäni aktiivisena ja suht hyväkuntoisena, oonhan mä sentään juossut kaksi puolimaraa ja monta kymppiä. Ja käyn salilla ja pelaan pesäpalloa ja kävelen ja pyöräilen joka paikkaan. Siis 44!!!! Melkein aloin itkeä...niin paljon toi kolahti! Ja asia paheni eilen illalla kun katsottiin kotona Suurin Pudottaja katsomolta. Siinä on muija, joka on 21-vuotias ja painaa sellanen 190kg ja lääkäri sanoi sille että sun kehosi ikä on 40 vuotta. Mä en vaan voi käsittää. Tulin siihen tulokseen että jenkkien laitteita ei voi verrata suomalaisiin. Tai että jos mittaukset tehdään eri mantereilla niin sehän vaikuttaa tähän asiaan merkittävästi. HUOH!! No, onpahan taas yksi asia lisää mitä vastaan taistella. Ensi punnituksessa kehon ikä on toivottavasti alle 40v. Sen on vaan oltava!

Koska tästä nyt tuli tällainen megapostaus niin keskityn treenipuoleen enempi toisella kertaa. Nyt vaan sanon että selkä ja pohkeet on aika hellänä! Ja tosiaan, kun tämä ensimmäinen osa on aika jalkapainotteinen niin kyllä se vaan tuntui hassulta kävellä salilta kotio. Onneksi poikkis tuli vastaan, en tiedä olisinko yksin päässyt suunnistamaan kotiin asti. kaupan kautta ja sain herkkusafkaa illalla, kana-fetasalaattia ja patonkia. Nami.